Luonto ja maaperä

Kylän pinta-ala on noin 2500 hehtaaria ja kylän alueelta löytyy useampi järvi tai lampi, yksitoista isompaa suota ja kartan mukaan vuoriakin kahdeksan kappaletta. Tämän lisäksi on vielä saman verran korkeita paikkoja ja mäkiä. Korkein paikka on Perävuori, joka on 97 metrin korkeudella merenpinnasta.

Isommat järvet ovat Vilkjärvi, Keskimmäinen sekä Humaljärvi. Pienempiä lampia ovat Kaupinlampi, Kaarlampi, Leppälampi, Hepolampi, Niskalampi, Kesälampi, Niittylampi, Lavoslampi, Kirveslampi ja Joutjärvi sekä muina vesistöinä Munttilanpurnut ja Ravatunjoki

Kylän korkeimmat vuoret ovat Perävuori (97 m), Ravatunvuori (95 m), Sydänmaansaari (90 m), Viinavuori (87 m) ja Hietavuori (80 m). Muita korkeita paikkoja ovat Kinnasvuori, Könttyrinvuori, Yltiövuori, Tupavuori, Suokannanmäki, Lammintausmäki, Hietapohjankalliot, Mestomäki, Riitiänkangas ja Parkonmäki.

Isompia suoalueita ovat Kurkilamminsuo, Kirveslamminsuo, Perävuorensuo, Sydänmaansuo, Tomperinsuo, Saunasuo, Suurisuo, Aitsaarensuo, Huuhansuo, Lapiasillansuo ja Kännipäänsuo. Pieniä soita löytyy toinen mokoma lisää.

Vilkjärvi – siis itse järvi kuuluu Vilajoen päävesistöön ja sen Tittaran valuma-alueeseen, kuten moni muukin Vilkjärven kylän alueen järvistä ja lammista (https://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) ja https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilajoki_(08))

Lappeen alueen eteläosan järvet ovat syntyneet noin vuosina 9200 – 8600 eKr, kun mannerjään vetäytymisen jälkeen vesi laski nopeasti melkein 30 metriä. Salpausselän etäpuoli on tuolloin lähinnä avomerta.

Voisikin sanoa, että kylän luonto on varsin monipuolista. Kylän alueeseen kuuluu paljon järviä, lampia, soita, pieniä vuoria ja mäkiä sekä ihan tavallista metsää ja peltoja.